Vastuullisuus on tasapainottelua

Olet tutustunut vastuullisuuden pyramidiin ja siitä johdettuun vastuullisuuden pöytään. Jatketaan pöydän tasapainottamista.

Kun kaikki jalat ovat riittävän vahvoja, pöytä pysyy tasapainossa. Tällöin vastuullisuus muodostaa vakaan ja kantavan pöytälevyn, jonka varassa toimintaa, valintoja ja päätöksiä voidaan tarkastella.

Jos pöytä heiluu, usein auttaa yhden jalan tukeminen ja taas tila on vakaampi. Joskus kolmijalkainenkin pöytä riittää, mutta usein se vaatii tarkempaa kattausta.

Voit ajatella omaa tekoälyn käyttöäsi pallona, joka asetetaan vastuullisuuden pöydälle: jos pöytä on suorassa ja jalat tukevat sitä tasapainoisesti, pallo pysyy hallinnassa. Jos jokin jalka on muita heikompi, liian lyhyt tai kokonaan puuttuva, pöytä kallistuu ja pallo alkaa vieriä. Samoin oma tekoälyn käyttö voi ajautua suuntaan, jota ei ole kunnolla harkittu.

Harjoituksen tavoitteena on pohtia, miten vastuullisuuden pöytä saadaan tasapainoon käytännön valintojen avulla. Kyse ei ole täydellisen vastauksen löytämisestä, vaan vastuullisen harkinnan harjoittelusta.

Rauhallinen harjoitus: piirrä oma vastuullisuuden pöytäsi

Tämä harjoitus ei ole nopea tarkistuslista, vaan rauhallinen ajatteluharjoitus. Varaa hetki aikaa. Voit tehdä harjoituksen mielessäsi, kirjoittaen, piirtäen tai keskustellen tekoälyn kanssa.

Jos mahdollista, ota kynä ja paperia. Piirrä yksinkertainen pöytä: pöytälevy ja neljä jalkaa. Kuvan ei tarvitse olla hieno. Riittää, että se auttaa sinua ajattelemaan.

---

Neljä jalkaa ja niiden tasapaino

Pöydän jalat kuvaavat vastuullisuuden osa-alueita. Tässä harjoituksessa jalkoina voivat olla esimerkiksi:

• taloudellinen vastuu
• oikeudellinen vastuu
• eettinen vastuu
• yhteiskunnallinen vastuu

Yksilön kohdalla taloudellinen vastuu ei välttämättä tarkoita voiton tuottamista. Se voi tarkoittaa esimerkiksi ajan, rahan, osaamisen, työkuorman ja käytettävissä olevien välineiden järkevää käyttöä.

Tässä harjoituksessa filantrooppinen vastuu ymmärretään laajemmin yhteiskunnallisena vastuuna, koska tarkastelun kohteena ei ole yrityksen hyväntekeväisyys vaan oma toiminta, yhteisöt ja vaikutukset muihin.

Seuraavaksi tarkastelet pöydän jalkoja neljän säätöpalan avulla:

• vaikuttavuus
• haasteet ja riskit
• luotettavuus
• tarkoituksenmukaisuus

Voit merkitä piirrokseesi jokaisen jalan kohdalle lyhyitä sanoja, kysymyksiä tai huomioita. Esimerkiksi: “tarkistan lähteet”, “en syötä henkilötietoja”, “säästää aikaa”, “en ymmärrä lopputulosta vielä riittävästi” tai “tämä hyödyttää myös muita”.

Jos et halua piirtää, voit tehdä saman mielessäsi. Kuvittele pöytä ja aseta oma tekoälyn käyttötapasi sen päälle palloksi. Jos pöytä kallistuu, mihin suuntaan pallo lähtee vierimään?

---

Neljä jalkaa ja neljä säätöpalaa

Tässä harjoituksessa tarkastelet siis:

• neljää vastuullisuuden pöydän jalkaa
• neljää näkökulmaa, joiden avulla jalkoja säädetään

Näiden neljän näkökulman avulla voit arvioida, kuinka tukevasti kukin vastuullisuuden jalka kantaa. Jokaisen jalan ei tarvitse olla samanlainen, mutta kokonaisuuden tulee olla riittävän vakaa.

Vastuullinen tekoälyn käyttö rakentuu siitä, että myönteiset vaikutukset, riskien tunnistaminen, luotettavuuden arviointi ja käyttötarkoituksen harkinta ovat keskenään tasapainossa.

Tämä mielikuva saattaa auttaa huomaamaan, että vastuullisuus ei aina tarkoita täydellistä tasapainoa kaikissa tilanteissa. Sen sijaan vastuullisuus edellyttää tietoista punnintaa ja tasapainon hakemista: mitä painotetaan, mitä hyväksytään, mitä rajataan pois ja millä perusteilla.

---

Neljä näkökulmaa kullakin jalalla

Sinulla on siis pöytä, jossa on neljä jalkaa. Kukin jalka koostuu neljästä palasta. Tarkastellaan nyt niitä paloja yksi kerrallaan.

Vaikuttavuus

Kun käytät tekoälyä, kysy ensin: mitä myönteistä tällä käytöllä tavoitellaan?

Tekoälyn vastuullinen käyttö ei tarkoita vain riskien välttämistä. Se tarkoittaa myös sitä, että tekoälyä käytetään tarkoituksiin, joilla voidaan saada aikaan hyötyä.

Hyöty voi liittyä esimerkiksi työn sujuvoittamiseen, oppimisen tukemiseen, viestinnän selkeyttämiseen, saavutettavuuden parantamiseen tai palveluiden kehittämiseen.

Tekoäly voi esimerkiksi auttaa tuottamaan selkeämpää kieltä, tiivistämään vaikeaselkoista tekstiä, ehdottamaan vaihtoehtoisia ilmaisutapoja tai tukemaan erilaisten käyttäjien tarpeiden huomioimista. Se voi auttaa tekemään sisällöistä ymmärrettävämpiä, rakenteeltaan selkeämpiä ja eri käyttäjäryhmille paremmin lähestyttäviä. Näin tekoäly voi parhaimmillaan lisätä palveluiden saavutettavuutta.

Vaikuttavuuden näkökulmasta voit kysyä esimerkiksi:

• Kenelle tekoälyn käytöstä on hyötyä?
• Parantaako tekoälyn käyttö palvelun, työn tai oppimisen laatua?
• Lisääkö se saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta tai osallisuutta?
• Auttaako se tekemään jotakin paremmin, nopeammin tai selkeämmin?
• Onko hyöty todellinen vai vain oletettu?

Vaikuttavuutta voi tarkastella taloudellisen, oikeudellisen, eettisen ja yhteiskunnallisen vastuun kohdalla esimerkiksi näin:

Haasteet ja riskit: mitä voi mennä pieleen?

Toinen käytössäsi oleva palanen liittyy haasteisiin ja riskeihin. Vastuullinen tekoälyn käyttö ei tarkoita sitä, että kaikki riskit pitäisi poistaa kokonaan ja vaarat tunnistaa ennen kuin mitään voi tehdä.

Se tarkoittaa sitä, että todennäköiset riskit tunnistetaan, niitä vähennetään ja niiden kanssa toimitaan tietoisesti.

Käyttäjän näkökulmasta tekoälyn käyttöön voi liittyä esimerkiksi seuraavia riskejä:

• tekoäly tuottaa virheellistä tai keksittyä tietoa
• vastaus näyttää uskottavalta, vaikka se ei ole oikea
• käyttäjä antaa palveluun tietoja, joita sinne ei pitäisi syöttää
• henkilötietoja, luottamuksellisia tietoja tai salassa pidettäviä asioita käsitellään huolimattomasti
• tekoälyn tuottama teksti sisältää vinoumia, oletuksia tai yksipuolisia näkökulmia
• käyttäjä alkaa luottaa tekoälyyn liikaa eikä tarkista lopputulosta
• vastuu omasta ajattelusta, päätöksenteosta tai asiantuntijatyöstä hämärtyy

Tässä kohdassa on tärkeää kysyä: mitä minun pitää tarkistaa, rajata tai suojata ennen kuin käytän tekoälyä?

Esimerkiksi saavutettavuuteen liittyvä tekoälyn käyttö voi olla hyödyllistä, mutta se ei automaattisesti takaa saavutettavaa lopputulosta. Jos tekoäly ehdottaa yksinkertaistettua versiota tekstistä, käyttäjän tehtäväksi jää arvioida, onko teksti todella ymmärrettävä, asiasisällöltään oikea ja kohderyhmälle sopiva. Tekoäly voi auttaa, mutta se ei poista ihmisen vastuuta.

Riskien ja haasteiden näkökulmasta voit kysyä esimerkiksi:

• Mitä tietoja voin antaa tekoälypalveluun?
• Sisältääkö aineisto henkilötietoja, arkaluonteisia tietoja tai luottamuksellista tietoa?
• Miten tarkistan tekoälyn tuottaman sisällön?
• Voiko vastaus johtaa harhaan?
• Voiko tekoälyn käyttö vahvistaa epäoikeudenmukaisia oletuksia tai vinoumia?
• Kuka vastaa lopputuloksesta?

Vastuullisuuden pöydässä riskien ja haasteiden tunnistaminen vahvistaa jalkaa, joka estää pöytää kallistumasta huomaamatta. Jos tämä jalka jää liian heikoksi, tekoälyn käyttö voi näyttää sujuvalta, mutta siihen voi sisältyä piileviä ongelmia.

Luotettavuus: mihin voin nojata?

Kolmas tarkastelukohta liittyy luotettavuuteen. Tekoälyn käyttö voi tuntua helpolta, koska palvelu tuottaa nopeasti vakuuttavan vastauksen. Vakuuttava muoto ei kuitenkaan vielä tarkoita, että sisältö olisi luotettavaa.

Luotettavuuden arviointi tarkoittaa käytännössä sitä, että käyttäjä pysähtyy miettimään, mihin tekoälyn tuottama sisältö perustuu ja miten sitä voidaan tarkistaa. Tekoälyn tuottamaa vastausta ei kannata käsitellä valmiina totuutena, vaan luonnoksena, ehdotuksena tai apuvälineenä.

Luotettavuuden näkökulmasta voit kysyä esimerkiksi:

• Onko tekoälyn tuottama tieto tarkistettavissa luotettavista lähteistä?
• Onko vastaus ajantasainen?
• Onko vastaus liian varma suhteessa siihen, mitä oikeasti tiedetään?
• Onko mukana lähteitä, ja ovatko ne oikeita ja relevantteja?
• Onko tekoäly voinut ymmärtää tehtävänannon väärin?
• Tarvitaanko asiantuntijan tarkistus ennen kuin sisältöä käytetään?

Esimerkiksi jos käytät tekoälyä ohjeen, koulutusmateriaalin tai asiakasviestinnän luonnosteluun, sinun tulee arvioida, onko sisältö oikein, ajantasainen ja käyttökontekstiin sopiva. Tekoäly voi auttaa jäsentämään ja sanoittamaan, mutta käyttäjä vastaa siitä, mitä lopulta julkaistaan, lähetetään tai hyödynnetään.

Luotettavuus liittyy myös palvelun valintaan. Kaikki tekoälypalvelut eivät ole samanlaisia. Käyttäjän on hyvä pohtia, millaiseen palveluun tietoja syötetään, millä ehdoilla palvelua käytetään ja soveltuuko palvelu kyseiseen käyttötarkoitukseen. Organisaation omat ohjeet, tietoturvakäytännöt ja tietosuojavaatimukset vaikuttavat siihen, mitä palveluita voi käyttää ja millä tavalla.

Riskejä kannattaa tarkastella jokaisen pöydän jalan kohdalla: taloudellisia riskejä, oikeudellisia riskejä, eettisiä riskejä ja riskejä koko yhteiskunnalle.

Tarkoituksenmukaisuus: onko tekoäly oikea väline tähän tilanteeseen?

Neljäs tarkastelukohta liittyy tarkoituksenmukaisuuteen. Kaikkeen ei tarvitse käyttää tekoälyä. Vastuullinen tekoälyn käyttö tarkoittaa myös sitä, että osaa valita, milloin tekoäly on hyödyllinen apuväline ja milloin jokin muu tapa on parempi.

Tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa tilanteen, tavoitteen, käyttäjien ja seurausten arviointia.

Tekoälyn käyttö voi olla tarkoituksenmukaista esimerkiksi silloin, kun halutaan luonnostella vaihtoehtoja, jäsentää ajatuksia, muokata tekstin sävyä, vertailla näkökulmia tai saada tukea ideointiin.

Sen sijaan tekoälyn käyttö voi olla ongelmallista, jos sillä yritetään korvata oma osaaminen tai peitellä sen puutetta, tehdä tärkeitä päätöksiä ilman riittävää harkintaa tai käsitellä aineistoa, jota ei saa viedä kyseiseen palveluun.

Tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta voit kysyä esimerkiksi:

• Miksi käytän tekoälyä juuri tässä kohdassa?
• Mitä lisäarvoa tekoäly tuo?
• Voisiko saman asian tehdä paremmin ilman tekoälyä?
• Onko tehtävä sellainen, jossa tekoäly saa olla mukana?
• Onko käyttö suhteessa tavoiteltuun hyötyyn?
• Ymmärränkö itse lopputuloksen riittävästi?
• Säilyykö oma vastuuni, harkintani ja asiantuntijuuteni?

Tekoäly voi esimerkiksi olla hyvä apu ensimmäisen luonnoksen tekemisessä. Se voi auttaa pääsemään alkuun, löytämään rakenteen tai muotoilemaan vaikeaa asiaa ymmärrettävämmin. Tarkoituksenmukaista ei kuitenkaan ole julkaista tekoälyn tuottamaa tekstiä sellaisenaan ilman tarkistusta, asiayhteyden huomioimista ja omaa arviointia.

---

Harjoitustehtävä

Tee tehtävä rauhassa mielessäsi, paperille piirtäen tai tekoälyn kanssa keskustellen.

Tehtäväsi on valita yksi tekoälyn käyttötapa ja arvioida sitä vastuullisuuden pöydän avulla. Kysy: mitä hyötyä siitä on, mitä voi mennä pieleen, mihin voit luottaa ja onko tekoäly oikea väline tähän tilanteeseen?

Valitse jokin omaan arkeesi, työhösi, opiskeluusi tai organisaatiosi toimintaan liittyvä tilanne, jossa tekoälyä voisi käyttää. Tilanne voi olla pieni ja käytännöllinen.

Voit valita esimerkiksi tilanteen, jossa tekoälyä käytetään:

• tekstin luonnosteluun
• viestin selkeyttämiseen
• oppimateriaalin muokkaamiseen
• saavutettavuuden parantamiseen
• ideointiin
• palautteen jäsentämiseen
• tiedonhakuun valmistautumiseen
• oman ajattelun sparraamiseen
• palvelun tai prosessin kehittämiseen

Tarkastele valitsemaasi tilannetta vastuullisuuden pöydän avulla.

Pohdi jokaisen neljän näkökulman osalta:

Lopuksi arvioi, onko vastuullisuuden pöytäsi tasapainossa. Jos jokin jalka jää heikommaksi, pohdi, voiko sitä vahvistaa. Jos sitä ei voi vahvistaa, mieti, voiko painopistettä siirtää muiden jalkojen varaan vai pitäisikö tekoälyn käyttöä rajata tai jättää käyttämättä tässä tilanteessa.

---