Tällä sivulla tarkastelet vastuullista tekoälyä ja sen eri ulottuvuuksia rakentamalla pöydän.

Rakentamisen lähtökohtana on Carrollin vastuullisuuden pyramidi, johon tutustuit edellisellä viikolla. Pyramidin avulla yrityksen vastuullisuutta tarkastellaan taloudellisen, oikeudellisen, eettisen ja filantrooppisen eli harkinnanvaraisen vastuun kautta.

 

Vastuullisuuden pyramidista vastuullisuuden pöytään

Vastuullisuuden pyramidissa yrityksen vastuullisuus rakentuu neljästä osa-alueesta:

  • taloudellisesta vastuusta
  • oikeudellisesta vastuusta
  • eettisestä vastuusta
  • filantrooppisesta vastuusta

Pyramidimallissa vastuullisuutta hahmotetaan kerroksittain. Taloudellinen vastuu muodostaa perustan: yrityksen tulee olla elinkelpoinen, tuottaa arvoa ja huolehtia toimintansa jatkuvuudesta.

Oikeudellinen vastuu muistuttaa siitä, että yrityksen on noudatettava lakeja, sääntelyä ja yhteiskunnan asettamia velvoitteita.

Eettinen vastuu ulottuu pidemmälle kuin laki: se kysyy, mikä on oikein, kohtuullista, läpinäkyvää ja luottamusta rakentavaa.

Filantrooppinen vastuu puolestaan liittyy vapaaehtoiseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen, esimerkiksi yhteisöjen tukemiseen, lahjoituksiin tai muuhun hyvän tekemiseen.

Mutta mitä tapahtuu, kun vastuullisuutta ei ajatellakaan hierarkiana, jossa yksi taso rakentuu toisen päälle? Vastuullisuus on kokonaisuus, jonka eri osien täytyy yhdessä kannatella toimintaa. Välillä joku osa on tukevampi ja välillä vähän heiluvampi.

Entä jos vastuullisuus ei olisikaan pyramidi vaan pöytä?

Pöydällä on vakaa kansi ja sitä kannattelee neljä jalkaa. Jos yksi jalka puuttuu tai on muita lyhyempi, pöytä horjuu. Jos pöytä on liian kalteva, sen päälle ei voi kasata mitään herkkää. Jos jalat ovat olemassa, mutta eivät liity toisiinsa, kokonaisuus ei toimi.

Vastuullisuuden pöydässä pyramidin osa-alueita voidaan ajatella pöydän jalkoina. Yksi jalka voi olla taloudellinen vastuu, toinen oikeudellinen vastuu, kolmas eettinen vastuu ja neljäs filantrooppinen tai yhteiskunnallinen vastuu.

Pöydän pinta kuvaa omaa käytännön toimintaasi ja arkeasi, jota nämä vastuullisuuden osa-alueet kannattelevat.  Vastuullisuus ei ole vain yksittäinen raportti, kampanja tai arvojulistus, vaan kokonaisuus, joka täytyy saada tasapainoon.

Pohdi

Mitä vastuullisuuden pöydällä oikeastaan tehdään? Kenen ääni kuuluu sen ääressä? Ketkä on kutsuttu mukaan, ja ketkä jäävät ulkopuolelle?

Onko pöytä rakennettu vain sinua varten, vai istuvatko sen ääressä myös yhteisön muut jäsenet ja tulevat sukupolvet?

Kokoa oma vastuullisuuden pöytäsi

Edellisillä sivuilla sinulle on annettu paloja ja työkaluja, joista voit koota oman pöytäsi. Kukaan toinen ei sitä tee, mutta sen ääreen istahtaa moni.

Ajattele nyt, miltä oma vastuullisuuden pöytäsi näyttää.

Aloita asettamalla pöydälle jalat:

  • taloudellinen vastuu
  • oikeudellinen vastuu
  • eettinen vastuu
  • yhteiskunnallinen vastuu

Voit muokata jalkojen nimiä niin, että ne sopivat paremmin omaan toimintaasi.

Esimerkiksi eettinen vastuu voi tarkoittaa yhdessä tapauksessa reilua ja avointa asiakasviestintää, toisessa henkilöstön hyvinvointia ja kolmannessa vastuullista datan käyttöä.

Taloudellinen vastuu voi puolestaan tarkoittaa kannattavuutta, jatkuvuutta, resurssien järkevää käyttöä tai arvon tuottamista eri sidosryhmille.

Filantrooppinen vastuu voi olla yhteiskunnallinen tai yhteisöllinen vastuu.

Pohdi sen jälkeen, mitä pöydän pinta kuvaa: miten kuvailet vastuullisuuden näkyvän kerroksen?

Kysymyksiä oman pöydän kokoamiseen
  • Miksi valitsit juuri nämä pöydän jalat?
  • Mitä pöydän pinta kuvaa?
  • Mikä osa pöydästä on vahvin?
  • Mikä osa horjuu helpoimmin?
  • Mitä voi tapahtua, jos jokin jalka puuttuu?

Lopuksi

Vastuullisuuden pöytä on ajatteluharjoitus. Sen tarkoitus ei ole korvata vastuullisuuden pyramidia, vaan auttaa tarkastelemaan sen osa-alueita uudesta näkökulmasta.

Pyramidi korostaa vastuullisuuden eri tasoja ja niiden rakentumista. Pöytä puolestaan korostaa tasapainoa, yhteyttä ja käytännön kannattelua: jos jokin vastuullisuuden osa-alue jää liian heikoksi, koko vastuullisuus voi alkaa horjua.

Kun tarkastelet vastuullisuutta pöytänä, kysymys ei ole vain siitä, mitä sanot vastuullisuudesta. Kysymys on myös siitä, mitä pöytä kantaa, ketkä sen ääreen pääsevät, kuka sen on rakentanut ja mitä tapahtuu, jos jokin sen jaloista pettää.

Pohdintatehtävä: kolme näkökulmaa tekoälyn vastuullisuuteen

Tässä tehtävässä tarkastelet tekoälyä kolmen erilaisen lähteen avulla. Lähteet käsittelevät tekoälyä eri näkökulmista: työelämän, ihmisoikeuksien ja koulutuksen näkökulmasta.

Tehtävän tavoitteena ei ole löytää yhtä oikeaa vastausta. Sen sijaan harjoittelet vastuullisen tekoälyn käytön kannalta keskeistä taitoa: erilaisten näkökulmien tunnistamista, lähteiden luotettavuuden arviointia ja oman perustellun kannan muodostamista.

Tutustu kolmeen lähteeseen

Marja Sarkkinen: Myös tekoälyaikana pitää varmistaa, että aivotyö on ihmisen mittaista
Työterveyslaitos / Työpiste, julkaistu 13.4.2026
https://www.ttl.fi/tyopiste/myos-tekoalyaikana-pitaa-varmistaa-etta-aivotyo-on-ihmisen-mittaista

Satu-Maria Niikko: Amnesty: Generatiivinen tekoäly perustuu miljardien ihmisten tietojen keruuseen ilman lupaa
Yle, julkaistu 28.5.2026
https://yle.fi/a/74-20228356

Tekoäly kuuluu kouluihin, mutta pedagogiikka edellä
Teknologiateollisuus, Teknoblogi, julkaistu 22.5.2026
https://teknologiateollisuus.fi/tekoaly-kuuluu-kouluihin-mutta-pedagogiikka-edella/

Osa 1: Tunnista kolme näkökulmaa

Silmäile tai lue lähteet. Kirjaa lyhyesti, millaisen näkökulman kukin lähde tuo tekoälyn vastuulliseen käyttöön.

Voit pohtia esimerkiksi:

  • Mitä ongelmaa tai mahdollisuutta lähde korostaa?
  • Kenen näkökulmasta tekoälyä tarkastellaan?
  • Mihin vastuullisuuden osa-alueisiin teksti liittyy?
  • Mitä lähde saa sinut ajattelemaan tekoälyn käytöstä opinnoissa, työssä tai yhteiskunnassa?

Voit käyttää apuna esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

  • Työhyvinvointi ja kuormitus: Tukeeko tekoäly ihmistä vai lisääkö se uudenlaista aivotyötä?
  • Tietosuoja ja ihmisoikeudet: Millaista dataa tekoälyn taustalla käytetään, ja onko sen käyttö hyväksyttävää?
  • Oppiminen ja pedagogiikka: Tukeeko tekoäly ajattelua ja oppimista vai ohittaako se oppimisprosessin?
  • Yhdenvertaisuus: Ketkä hyötyvät tekoälystä, ja ketkä voivat jäädä heikompaan asemaan?
  • Turvallisuus ja luottamus: Milloin tekoälyn käyttö on turvallista ja milloin siihen liittyy riskejä?
Osa 2: Arvioi lähteiden luotettavuutta

Vastuullinen tekoälyn käyttö edellyttää kriittistä ajattelua. Tämä koskee myös lähteitä, joista muodostamme käsityksemme tekoälystä.

Kun arvioit lähteitä, älä kysy vain, onko lähde “hyvä” tai “huono”. Pohdi tarkemmin, mihin tarkoitukseen lähde sopii ja millaisia rajoituksia sillä voi olla.

Arvioi jokaista lähdettä ainakin muutaman seuraavan kysymyksen avulla:

  • Kuka tekstin on julkaissut?
  • Löytyykö tekstille kirjoittaja tai vastuullinen organisaatio?
  • Onko tieto ajantasaista?
  • Onko tekstissä viitteitä tutkimukseen, raportteihin, asiantuntijoihin tai muihin tarkistettaviin lähteisiin?
  • Voiko tekstissä esitettyjä väitteitä tarkistaa muista luotettavista lähteistä?
  • Mikä voisi olla tiedon tuottajan tai julkaisijan tavoite, motiivi tai näkökulma?
  • Kenelle teksti on suunnattu?
  • Onko teksti uutinen, asiantuntijahaastattelu, blogikirjoitus, järjestön kannanotto, tiedote vai jokin muu tekstilaji?
  • Mitä tekstissä painotetaan? Mitä ehkä jää vähemmälle huomiolle?
Osa 3: Tarkastele aihetta vastuullisuuden pyramidin kautta

Vastuullisuuden pyramidi auttaa huomaamaan, että tekoälyn käyttöön liittyy useita tasoja. Sama tekoälyn käyttötapa voi liittyä yhtä aikaa esimerkiksi sääntöihin, turvallisuuteen, talouteen, ympäristöön, hyvinvointiin, yhdenvertaisuuteen ja ammatilliseen harkintaan.

Valitse lähteistä yksi väite, näkökulma tai esimerkki ja tarkastele sitä vastuullisuuden pyramidin avulla.

Pohdi esimerkiksi:

  • Mikä olisi tässä asiassa vastuullisen toiminnan vähimmäistaso?
  • Mitä sääntöjä, ohjeita tai velvoitteita aiheeseen voi liittyä?
  • Mitä vaikutuksia aiheella voi olla yksilöön, yhteisöön tai yhteiskuntaan?
  • Miten aihe liittyy turvallisuuteen, luottamukseen tai oikeudenmukaisuuteen?
  • Miten aihe liittyy taloudellisiin vaikutuksiin, kuten työn tehokkuuteen, kustannuksiin tai osaamisen kehittämiseen?
  • Miten aihe liittyy ympäristöön, hyvinvointiin tai ihmisen kuormittumiseen?
  • Mikä olisi korkeampi tavoitetaso, jos et tyydy vain minimiin vaan haluat toimia ammatillisesti ja vastuullisesti?

Huomaa, että kriittinen ajattelu ja lähteiden luotettavuuden arviointi eivät ole erillisiä vastuullisuudesta. Ne ovat osa vastuullista toimintaa. Jos et arvioi tiedon luotettavuutta, et voi myöskään tehdä hyvin perusteltuja päätöksiä tekoälyn käytöstä.

Osa 4: Tekoälyn käyttöharjoitus

Voit halutessasi käyttää generatiivista tekoälyä lähteiden luotettavuuden arvioinnin tukena. Älä kuitenkaan anna tekoälyn tehdä pohdintaa puolestasi. Käytä sitä apuna, vertailukohtana ja keskustelukumppanina.

Kokeile esimerkiksi seuraavaa kehotetta:

Arvioi näiden kolmen lähteen luotettavuutta vastuullisen tekoälyn käytön näkökulmasta. Kerro, mitä kriteerejä käytät lähteiden luotettavuuden arviointiin. Kiinnitä huomiota julkaisijaan, kirjoittajaan, ajantasaisuuteen, tarkistettavuuteen, mahdollisiin motiiveihin, kohderyhmään ja tekstilajiin. Älä tee lopullista päätelmää puolestani, vaan auta minua huomaamaan, mitä minun kannattaa itse arvioida.

Kun käytät tekoälyä, pohdi lopuksi:

  • Mitä tekoäly huomasi lähteistä?
  • Mitä se jätti huomaamatta?
  • Oliko tekoälyn arvio perusteltu vai yleisluontoinen?
  • Millaisia arviointikriteerejä tekoäly käytti?
  • Olisitko itse käyttänyt samoja kriteerejä?
  • Muuttuiko oma käsityksesi lähteiden luotettavuudesta tekoälyn vastauksen jälkeen?

Mitä seuraavaksi?

Jatketaan pöydän jalkojen säätämistä.

Siirry seuraavalle sivulle